Julkaistu 14.2.2025
Lopputuotteina projektista valmistuivat IFC tiedonsiirtomenetelmän dokumentaatio, käyttötapauskuvaukset valituista käyttötapauksista sekä Saate, missä kuvattiin mm. projektin päätelmät ja suositukset jatkokehitykselle sekä IFC:n lokalisoinnin toteutustavat.
Projektin lopputuotteina syntyivät seuraavat aineistot:
IFC tiedonvaihdon vaatimusten dokumentaatio - IFC-Route (Englanniksi)
kts. seuraava kappale, Saate.
Suomessa laajalti käytössä oleva LandXML-pohjainen (Inframodel) tiedonsiirtomenetelmä on kuvauskyvyltään rajoittunut, eikä mahdollista väylämäisten kohteiden edistyneiden ominaisuuksien tiedonsiirtoa. Tästä syystä suuri määrä tietoa siirtyy edelleen erilaisten piirustusten, taulukoiden ja muiden dokumenttien välityksellä.
IFC 4.3 tarjoaa toisaalta liian monipuolisen kuvauskyvyn (mallin rakenne, geometria, ominaisuustiedot), jotta sitä voitaisiin suoraan hyödyntää vakioidusti. Projektissa tehty dokumentaatio määrittää sen vähimmäistason IFC 4.3 -toiminnallisuuksille, jotka kattavat valitut tiedonsiirtotapaukset. Siirtyminen IFC-pohjaiseen tiedonsiirtoon mahdollistaisi koneluettavan, ominaisuuksiltaan rikkaan tiedonvaihdon.
Projektin tavoitteena oli määrittää väylämäisten kohteiden tiedonsiirron tarpeet, rajaten määrittelytyö kuitenkin tie- ja katumalleihin. Työn aikana rajauksia tarkennettiin ja esimerkiksi pohjanvahvistukset, varusteet, ajoratamaalaukset ja rakenteet kuten hidastustöyssyt rajattiin työn ulkopuolelle.
Tiedonsiirron käyttötapauksia projektiin valittiin kolme:
- Tiedonsiirto suunnittelusta rakentamiseen
- Määrälaskenta
- Tiedonsiirto tilaajan järjestelmiin (rajaus rakentamisen aikaiseen/jälkeiseen aikaan)
Linkki projektin GitHub repositoryyn: https://github.com/buildingSMART-Finland/RYTV-IFCRoute
Projektissa määritettiin IFC 4.3 muotoinen tiedonsiirto, joka dokumentoitiin rajatuissa käyttötapauksissa. Dokumentaatio määrittää valittujen käyttötapausten tiedonvaihdon IFC 4.3 -muodossa. Työn aikana määriteltiin tarvittavat perustiedot, geometria, rakenteet ja ominaisuustiedot käyttötapauksista, jotka verrattiin IFC4.3 standardiin. Työn perustana toimi Inframodel määritykset, yleiset inframallivaatimukset ja valittujen tilaajaorganisaatioiden tiedonsiirron vaatimukset, joille haettiin vastineet IFC standardista suomalaisten infra-alan vaatimusten mukaisesti.
Projektissa ei tavoiteltu varsinaista julkaistavaa standardia vaan pohjatyötä tulevaa standardointityötä ajatellen keskittyen rajattuihin käyttötapauksiin ja Inframodel (LandXML) – IFC vertailuun.
Tässä projektissa tehtiin useita keskeisiä määrittelyjä ja selvennyksiä. Projektin aikana kuvattiin Infratoimialan ensimmäiset käyttötapaukset, joten aluksi oli kuvattava perusasiat ja tekniset määritykset kuntoon, että varsinaisten käyttötapausten määrittäminen onnistuisi. Perusasioilla tarkoitetaan vakioitua IFC rakennetta sekä yleisiä projektia käsittäviä tietoja, kuten IFC File structure, File Headers ja ifcProject sekä Classification. Lisäksi suunniteltiin dokumentaation rakenne ja määritysten kuvaustapa, tämä dokumentaatio toimii jatkossa perustana työn jatkamiselle ja IFC4.3 lokalisoinnille Suomeen.
Työssä selvennettiin käyttötapausten tiedonvaihdon geometrista ja tietosisällöllistä esitystapaa, hierarkiaa ja relaatioita joiden perusteella määritettiin vakioitu IFC-rakenne (kts. kuva alla).
Tiedonvaihtomääritysten kuvaamiseksi määriteltiin Englanninkielinen tekstimuotoinen dokumentaatio, joka sisältää UML ER-kaavioita, taulukoita sekä esimerkkikuvia, jotka koostetaan pdf dokumentiksi dokumenttiautomaatiolla Githubista. Tämä dokumentaatio kuvastaa valittujen käyttötapausten tiedonvaihdon sisältöä ja vaatimuksia.
Dokumentaatiota tarkentaa Suomenkieliset käyttötapauskuvaukset jokaisesta kolmesta käyttötapauksesta.
Projektissa havaittiin useita kehityskohteita. Laajempi IFC määritys ja dokumentaatio vaatii pitkäjänteistä ja keskeytyksetöntä kehittämistä ja työskentelyä sekä rakennusalan laajaa osallistamista. Haasteena on nykyiset toimintatavat ja määritykset, IFC nykyistä tiedonsiirtoa rikkaampi tiedonsiirto sekä ovat nykyiset standardointi- ja dokumentointiprosessit, jotka eivät ole jatkuvia ja vakioituja vaan projektikohtaisia ja projektiluonteisia. Lisäksi havaittiin, että laajojen käyttötapausten pilkkominen pienemmiksi olisi suositeltavaa. Tämä vaatii riittävän laajan pohjatyön ja määrittelyn sekä valmiin perusmäärityksen, mitä käyttötapauksilla lähdetään tarkentamaan. Toisaalta taas liian pieniksi pilkotut käyttötapaukset eivät ole aina optimaalinen lähestymistapa, mikäli määritettävä asia liittyy isompaan kokonaisuuteen, jonka osia puuttuu, on määrittämättä tai ei ole rajattu selkeästi. Tämä johtaa helposti projektin laajenemiseen, koska määrittelyä ja selvitystä voidaan joutua tekemään huomattavasti enemmän, kun käyttötapaukseen kuvitellaan kuuluvan.
Tässä projektissa luotiin perusta kuntoon mm. perusasioiden tekniset määritykset, IFC rakenne ja määrittelyn logiikka, sekä valittujen tiedonvaihdon “perus” käyttötapausten vaatimukset. Tämä mahdollistaa tulevaisuudessa IFC muotoisen tiedonsiirron määrittelyn ja ketterämmin ja vakioidusti.
Tärkeimmät nostot ja huomiot:
Laajempi IFC määritystyö Suomessa ja sen dokumentaatio vaatii pitkäjänteistä ja keskeytyksetöntä kehittämistä ja työskentelyä sekä rakennusalan laajaa osallistamista. Haasteena on nykyiset toimintatavat ja määritykset. IFC on nykyistä tiedonsiirtoa rikkaampi formaatti ja mahdollistaa todella paljon uusia käyttötapauksia. Lisäksi nykyiset standardointi- ja dokumentointiprosessit , jotka eivät ole jatkuvia ja vakioituja vaan projektikohtaisia ja projektiluonteisia, rajoittavat ja hidastavat kehitystä. Tiedonsiirron kehittämiseen liittyen puuttuu selkeä visio ja tahtotila, mitä kehittämisellä tavoitellaan. Myös tarkemmin määritelty kehityspolku vaiheistuksineen, ns. tiekartta tukisi suunnitelmallista kehittämistä ja uusien toiminnallisuuksien käyttöönottoa. Tämä kehittäminen luonnolisesti vaatii kestävän ja kestävän rahoituksen sekä tekijöitä ja alan sitoutumisen kehittämiseen. IFC laajan käyttöönoton ajankohtaa on hankala arvioida, työ vaatii käytännössä tuhansia tunteja asiantuntijatyötä, vakiointia tukevan politiikan, työkalut sekä tavoitteen.
Tulevaisuudessa kaikki tiedonvaihtomääritykset, vaatimukset, ohjeet ja muu dokumentaatio tulisi olla ylläpidettävissä ja jaettavissa yhdessä paikassa yhtenä kokonaisuutena, josta voidaan tarkastella haluttuja tai valittuja näkymiä. Tietosisällön ja geometrisen esitystavan määritykset ja vaatimukset on oltava saavutettavissa avoimesti koneluettavassa ja -ymmärrettävässä muodossa, että näitä vasten voidaan validoida tietoa tiedontuottamisen ja -siirtämisen prosessin aikana sekä muissa tiedonvaihtopisteissä. Tässä tiedon jakamisessa menetelmät, kuten bSDD ja IDS toiminevat hyvin. Kokonaisuuden hallintaan tarvitaan työkalut sekä menetelmät, eli vakioitu prosessi sekä teknologia, minkä avulla kokonaisuutta kehitetään, sisältöä tuotetaan, hallinnoidaan ja jaetaan käyttäjille. Tähän tarvitaan julkaisukokonaisuuden hallinnan teknologia ja prosessi, mistä tietoa voidaan jakaa ihmisluettavasti käyttäjille ja koneluettavasti teknologialle. Käytännössä tarvitaan tietokanta, mitä ylläpidetään, ja mistä esimerkiksi dokumenttiautomaatiolle saadaan syötteeksi geometrian tai ominaisuustietojen vaatimuksia taulukkomuotoisessa ihmisluettavassa esitystavassa.
Selvitettäviä ja määritettäviä asioita, sekä näihin liittyvää prosessia, soveltamislogiikkaa, omistajuutta, käyttötapauksia ja pelisääntöjä tulee miettiä seuraavista asioista vähintään buildingSMART Finland tasolla:
Käyttötapauskuvaukset ovat oma kokonaisuus, minkä rajaamista, määrittelyä, tekemistä ja jakamista tulee miettiä tarkemmin. Käyttötapauskuvaus dokumenttimuotoisena on irrallinen käsin työstettävä aineisto, joka olisi toteutettavissa dokumenttiautomaation avulla muun määrityksen ja vakioinnin yhteydessä. Projektissa tunnistettiin käyttötapauskuvausten irrallisuus, jota tulee jatkossa miettiä.
Juuso Virrankuja, Sitowise (pp.)
Jari Kainuvaara, Sitowise
Juha Hyvärinen, JHy Consulting
Mikko Vesanen, Novatron
Niki Tapper, Ramboll
Timo Pitkänen, Arkance
Juha Liukas, Sitowise (laadunvarmistus)