¶ Yhtenäinen tietomallintamisen (BIM) tilaajaohjeen kehitys,
osa A (esiselvitys)
¶ Esipuhe
Tämä selvitystyö on toteutettu RYTV-hankeohjelman projektina, jonka tavoitteena oli muodostaa näkemys Yhtenäisen tietomallintamisen tilaajaohjeen toteuttamisen mahdollisuuksista, edellytyksistä ja viitekehyksestä. Selvitystyön toimeksiannon lähtökohtana oli tunnistettu haaste tietomallintamisen tilaamisen vaihtelevissa käytännöissä toimialojen eri organisaatioiden ja erityisesti talo- ja infratoimialojen välillä. Tämän seurauksena tietomallintamistoimeksiannon määrittely on usein valitettavan epätarkkaa, minkä vuoksi toimeksisaajat eivät tiedosta toimeksiantajan ja rakennushankkeen tilaajan yksityiskohtaisia tarpeita ja käyttötapauksia hankkeen elinkaaren aikana hyödynnettävälle tiedolle. Tämän johdosta toimeksisaajien tuottamat tietomallit ovat sisällöltään vaihtelevia ja ne eivät ole parhaalla mahdollisella tavalla hyödynnettävissä rakennushankkeen ja rakennuksen elinkaaren eri vaiheissa.
Työssä tunnistettiin tarve toimialojen yhtenäiselle tietomallien tilaajaohjeelle. Kansainvälisen ISO 19650 -standardisarjan kuvaama kokonaisuus muodostaa hyödyllisen viitekehyksen tietomallipohjaisten projektien hankintaan sekä- projektin aikaiseen tiedonvaihtoon ja -hallintaan ja se soveltuu sekä infra- että talotoimialoille Suomessa. Esiselvityksessä ei keskitytty kaupunkimallintamisen käytäntöihin, mutta sikäli kun kaupunkimalli muodostuu infra- ja talonrakentamisen tietomalleista, samojen lainalaisuuksien voidaan ajatella pätevän.Työn lopputuloksena tuotettiin tämä esitys, jossa on hahmoteltu tilaajaohjeen rakennetta sisällysluettelon muodossa sekä esitettiin vaatimuksia sisällölle ja tuotettaville mallipohjille ja esimerkeille. Sen lisäksi tuotettiin Yhtenäinen tietomallintamisen tilaajaohje -kehikkoluonnos. Kaikki tuotokset pohjautuvat työryhmän tulkintaan ISO 19650 -standardisarjasta, joka on pyritty esimerkein sovittamaan projektien tyypilliseen vaiheistukseen, tietomallipohjaisten projektien hankinnan ja toteutuksen nykyisiin best-practice käytäntöihin Suomessa.
Tässä esiselvityksessä tietomallilla tarkoitetaan BIM-tietomallia (Building Information Model) infra- ja talonrakennushankkeen kontekstissa ja samankaltaisessa merkityksessä käytetään termiä informaatiomalli silloin, kun lähteenä on käytetty suomennettua ISO19650 standardisarjan osaa. Tässä esiselvityksessä ei oteta kantaa tietomalli ja informaatiomalli -termien suhteeseen. Tähän liittyen kuitenkin selkeästi tunnistettiin, että ennen etenemistä työn seuraavaan vaiheeseen, käytetyt tietomallintamiseen liittyvät termit on määriteltävä tarkasti ja siten, että ne ovat loogisia ja ymmärrettävissä ilman riskiä sekaannuksesta. Lisäksi haasteena tunnistettiin eroavaisuudet toimialoilla käytetyssä termistössä yleisesti. Ei vaikutakaan realistiselta, että tilaajaohje pystyisi toimialoilla käytettyä termistöä yhdenmukaistamaan, mutta käsitteiden avaaminen, linkitys ja yhteensovitus lienee mahdollista, ja sitä on syytä tavoitella. Tässä julkaisussa käytetään erilaisia lyhenteitä, jotka kuvaavat teknologiaa ja standardeja. Lyhenteiden ja termien merkityksen voi tarkistaa RYTV-hankeohjelman terminologialistauksesta.
Yhtenäisten tietomallintamisen tilaajaohjeen toteuttamisen seuraavissa vaiheissa on terminologian kirkastamisen lisäksi keskityttävä rajaamaan ja vaiheistamaan työ siten, että se on mahdollista toteuttaa ja mikä tärkeintä, siten että lopputulos on käyttökelpoinen. Tilaajaohjeessa tulee huomioida koko elinkaaren tarpeet tietomallille suunnittelusta, rakentamiseen ja käyttövaiheeseen. Esiselvityksen työryhmän näkemys on, että tilaajaohje olisi toteutettava siten, että viihtekehys ja yleinen osa on yhteinen toimialojen kesken, jonka jälkeen ohje haarautuu toimialakohtaiseksi. Ohjeissa on kuitenkin huolehdittava, että niiden rakenne ja muoto on mahdollisimman yhtenäinen eri toimialojen välillä. Painoarvoa tulee antaa perusteelliselle alkuvaiheen määrittelylle ja työtä jatkuvasti yhteensovittavalle ohjausryhmälle.
Julkaisussa olevia kuvia voi tarkastella Miro-pohjalla (linkki kuvien yhteydessä). Lisäksi kuvien pdf-tiedostot löytyvät sivun lopusta liitteinä.
Projektiryhmän puolesta,
Riku Laiho, NCC Suomi Oy
Teemu Kangasmäki, YIT Housing Oy
Juuso Autio, Ramboll Finland Oy
Hanna Leskinen, Arkance Systems Oy (projektipäällikkö)
Marko Rajala, Tietoa Finland Oy
Teppo Rauhala, Sitowise Oy
¶ Projektin tavoite
Tavoitteena on löytää yhteneväisyydet eri toimialojen sekä tekniikka-alojen välillä, sekä selvittää hyödyllinen yhtenäistämisen taso ja tapa. Yhtenäisten tilaajaohjeiden avulla tavoitellaan yhtenäisempiä toimintamalleja tilaajapuolelle, suunnitteluun ja toteutukseen.
Muita tavoitteita olivat:
- Talo-, infra- ja kaupunkitilaajapohjien kerääminen ja parhaiden käytäntöjen vertailu
- Standardiin perustuva tietomallien tilaajaprosessin muodostaminen
- Tiedonhallinnan kehikko – kokonaisuuden muodostaminen
¶ Projektin tiedonkeruu
Projektin aikana hyödynnettiin erilaisia tietolähteitä ja tiedonkeruun menetelmiä.
Projektissa hyödynnettyjä erilaisia tietolähteitä:
- Käytössä olevat organisaatioiden tilaajaohjeet
- Toimialojen elinkaarivaiheet ja niiden yhteneväisyydet
- Standardit
- RYTV-projektit
Tiedonkeruun menetelmiin kuuluivat:
- Ohjausryhmän työpaja
- Kyselytutkimus
- Kyselytutkimuksen tulosten käsittely työpajassa (ks. seuraava kappale)
¶ Kyselytutkimuksen työpajan yhteenveto
Nostot kyselytutkimuksen läpikäynnistä:
- Lisää tietoa ISO-19650 standardista tarvitaan.
- Kyselytutkimuksen vastaukset kuvaavat pääosin jo pitkään tietomallien kanssa toimivien näkemyksiä. Tilaajaohjetta mietittäessä olisi hyvä konsultoida myös niitä, joille tietomallinnus ei ole vielä entuudestaan tuttua.
- Vaatii tarkennuksia tietomallien tietosisältöihin.
- Nykyiset YIV-ohjeet on tehty väylärakentamiseen. Olisi tarvetta täydentää kaupunkirakentamisen näkökulmasta. Esimerkkinä Pasila Tripla jossa talot, infra, sillat jne. muodostavat monimutkaisen kokonaisuuden, jota on vaikea toteuttaa linjamaisena väyläkohteena.
- Tietomallien kanssa on tehty pitkään työtä, mutta niiden hyödyntäminen on edelleen osittain hyvin lapsen kengissä. Toimintatavat ovat erilaisia, ja hyödyntäminen on vajaata.
- Talo ja infrapuoli pysyvät ohjeiden osalta erillisinä dokumentteina, siten että ne huomioi toisensa tarpeet. Tekniikkalajit ovat liian erilaisia, jotta voidaan hyödyntää samaa ohjetta.
- Tarvittavat kohteet saatava saman nimikkeistön alle. Kenttä on leviämässä useampaan haaraan Infra-O yms. rinnakkaishankkeiden kautta.
¶ Yhtenäinen tilaajaohje -kehikkoluonnos
Projektin yhtenä tuloksena luotiin yhtenäisen tilaajaohjeen kehikkoluonnos, joka pohjautuu ISO 19650 -standardiin.
(13).jpg)
¶ Tilaajaohje - sisällysluettelo
1. Tietomallintamisen tilaajaohjeen tarkoitus
2. BIM – tietomallintamisen peruskäsitteet
2.1 Tietomallintamisen merkitys ja filosofia
2.2 Tietomallintamisen pääasialliset hyödyt
3. Käyttötapauskuvausten määrittely
4. Tietomallipohjaisen suunnittelun ja rakentamisen hankinta
5. Informaatiovaatimusten määrittely
5.1 OIR – organisatoriset informaatiovaatimukset
5.2 AIR – omaisuuskohteen informaatiovaatimukset
5.3 PIR – projektin informaatiovaatimukset
5.4 EIR – toimeksiantajan informaatiovaihdon vaatimukset
5.5 Vaatimukset muihin käyttötarkoituksiin (esim. viranomaisen vaatimukset)
6. Informaatiovaihdon vaatimuksiin vastaaminen
6.1 BEP – toimitustiimin informaatiomallinnuksen toteutussuunnitelma
6.2 MIDP – toimitustiimin tehtäväkohtainen informaation toimitussuunnitelma
6.3 TIDP – tehtäväkohtainen informaation toimitussuunnitelma
7. Tietomallien toimitus
7.1 PIM – projektin informaatiomalli (toteutusvaihe)
7.2 AIM – omaisuuskohteen infromaatiomalli (käyttö- ja ylläpitovaihe)
7.3 PIM ja AIM yhteenveto
¶ 1. Yhtenäisen tietomallintamisen (BIM) tilaajaohjeen tarkoitus
Miksi ohje on tehty?
Tavoitteena on löytää yhteneväisyydet eri toimialojen sekä tekniikka-alojen välillä, sekä selvittää hyödyllinen yhtenäistämisen taso ja tapa. Yhtenäisten tilaajaohjeen avulla tavoitellaan yhtenäisempiä toimintamalleja tilaajapuolelle, suunnitteluun ja toteutukseen.
Kenelle ohje on tehty?
Tietomallipohjaisia hankkeita tilaaville – hankkeeseen ryhtyville, omaisuuskohteiden ylläpitäjille, kaikille rakennetun ympäristön tilaajille.
Miten ohjetta tulisi käyttää, mitä ohje sisältää?
Tämä ohje määrittelee ensisijaisesti ne asiakokonaisuudet, joita tietomallintamista tilaavan tulisi aiheeseen kuuluvien kansallisten ohjeiden ja kansinvälisten standardien mukaan ottaa huomioon sekä tuo käytetyt termit suomalaiseen viitekehykseen.
Tunnistettuihin asiakokonaisuuksiin tarvittava sisältö määritellään seuraavassa projektityössä, osassa B.
Viittaukset ja yhteensopivuus?
Tätä ohjetta on sovitettu yhteen mm. seuraavien kokonaisuuksien kanssa; KSE, YSE, YTV, YIV, ISO 19650.
Kuvaamalla kyseiset vaatimukset tilaaja pyrkii varmistamaan, että:
- tuotettu informaatio on tarkoituksenmukaista, oikea-aikaista ja hyödynnettävissä myöhemmissä vaiheissa
- kaikki informaation käyttötapaukset ja omaisuuskohteen elinkaaren vaiheiden informaatiovaatimukset huomioidaan
- informaation tuottaminen on määritelty ja vastuutettu yksiselitteisesti
¶ 2. BIM – tietomallintamisen peruskäsitteet
Tietomallipohjaista (BIM, Building Information Modelling) suunnittelua hyödynnetään kaikilla rakennetun ympäristön suunnittelualoilla.
Tietomalli (BIM-malli) on suunnittelualan digitaalinen esitys rakennuskohteesta, joka sisältää tietoa kohteen ominaisuuksista (esim. geometria). Lyhenteiden ja termien merkityksen voi tarkistaa RYTV-hankeohjelman terminologialistauksesta.
Tietomallipohjaista suunnittelua voidaan suorittaa lukuisilla ohjelmilla ja suunnitteluohjelmasta tuotettava tiedonsiirtoformaatti määrittyy hankkeen luonteen mukaan.
Tietomallipohjaisen suunnittelun tiedonsiirtomuoto on Talonomaisilla hankkeilla ja taitorakenteilla IFC ja Väylämäisillä hankkeilla landXML (Inframodel). Näiden lisäksi hankkeilla voi olla muita sovittuja tiedonsiirtoformaatteja, informaatiokoosteita, jotka linkittyvät edellä mainittuihin tiedostomuotoihin.
Hankkeen toteutuksen ja ylläpidon aikana tarvittavan tiedon tuottaminen sekä sen kerääminen että jakaminen kuvataan hankkeelle määritetyssä hallinnoidussa prosessissa (CDE).
Peruskäsitteet ja suunnittelualakohtaiset vaatimustasot eri hankevaiheissa on kuvattu seuraavissa julkaisuissa
- YTV – Yleiset tietomallivaatimukset
- YIV – Yleiset inframallivaatimukset
Peruskäsitteet ovat yhteisiä kaikille toimialoille!
¶ 2.1 Tietomallintamisen merkitys ja filosofia
Tietomallintavan suunnittelun ydinajatus on, että hankkeen informaationhallinnan kokonaisuutta voidaan käsitellä tietomalleissa ja siihen linkittyneissä tiedostoissa ja/tai integroituvan tietoympäristön välityksellä.
Tietomallintava suunnittelu ja siihen liittyvät tietoympäristöt mahdollistavat monipuolisen tiedon jakamisen ja yhteistyön eri toimijoiden kesken.
Tietomalleihin tehdyt muutokset päivittyvät kaikkiin niistä julkaistaviin tiedostoihin.
Tietomallipohjainen informaationhallinta parantaa suunnittelun laatua, vähentää inhimillisiä virheitä ja tehostaa projektin läpivientiä.
Keskeinen ontologia: oliot, attribuutit, relaatiot; luokittelut; ominaisuudet; näiden mahdollistama tietojenkäsittelyvälineistö ja rajoitteet; em. asioiden ilmentyminen IFC-rakenteena.
Peruskäsitteet ja suunnittelualakohtaiset vaatimustasot eri hankevaiheissa on kuvattu seuraavissa julkaisuissa
- YTV – Yleiset tietomallivaatimukset
- YIV – Yleiset inframallivaatimukset
Merkitys ja filosofia ovat yhteisiä kaikille toimialoille!
¶ 2.2 Tietomallintamisen pääasialliset hyödyt
SUORAT
- Mahdollisuus parempaan kommunikaatioon; BCF & CDE
- Suunnitelmien parempi havainnollistaminen
- Suunnitelmien yhteensovitus helpottuu ja sen myötä toteutettavuus parantuu
- Mahdollistaa paremmat ja tarkemmat laskennat sekä analyysit; laajuus, kustannus, päästö, aikataulu
- Mahdollistaa useampien suunnitteluratkaisujen ja niiden vaikutusten tutkimisen
- Tiedon virtaus elinkaaressa
EPÄSUORAT
- Vähentää virheitä ja uudelleensuunnitteluun kuluvaa aikaa
- Mahdollistaa nopeamman päätöksenteon
- Mahdollistaa paremman kiinteistön ylläpidon
- Mahdollistaa turvallisemman toteutuksen
- Parantaa asiakastyytyväisyyttä
Pääasialliset hyödyt ovat yhteisiä kaikille toimialoille; Tilaajaohjeen B-osan projektityössä tulee kuvata tarkemmin BCF- ja CDE-prosessit.
¶ 3. IDM – Käyttötapauskuvausten määrittely
(10).jpg)
Käyttötapauskuvauksella (tai kevennetysti käyttötarkoituksen kuvauksella) tilaaja viestii tiedon tuottajille mihin tarkoituksiin tietomalleja tullaan hyödyntämään tavoitteenaan saada vaatimukset täyttävää ja paremmin toimintaansa tukevaa informaatiota oikea aikaisesti. Käyttötapauskuvauksessa voidaan määritellä vaihdettavat tietosisällöt, sekä osapuolten vastuut ja tehtävät yksityiskohtaisesti.
Käyttötapauskuvauksen laadinta on kuvattu: ISO 29481 ja RYTV Käyttötapauskuvausten laadinnan ohjeistus
Tilaajan on hyödyllistä määritellä käyttötapauksensa tietomalleille ja informaatiolle, jotta:
- tietotarpeet, ja tietotoimitusten laajuus ja aikataulu voidaan määritellä riittävän tarkasti
- tiedon tuottajaa ohjaa ymmärrys, mihin käyttötarkoitukseen tietoa tuotetaan
- tiedonvaihdon vastuut, roolit ja toimintatavat on kuvattu
- voidaan löytää uusia lähestymistapoja tiedon tuottamiseen.
HUOMIOITAVAA KÄYTTÖTAPAUSKUVAUKSISTA:
- Tilaajaohjeessa olisi hyvä edellyttää tilaajalta itseltään tietomallien käyttötarkoituksen ja/tai käyttötapauksien kuvaamista.
- Kansallisten käyttötapauskuvausten laatimsen tulee olla työmäärärnsä ja erityisosaamistarpeiden vuoksi olla omia RYTV-hankeohjelman projekteja.
- Jo kevyempi käyttötarkoituksen kuvaaminen organisaatio-, omaisuuskohde- ja projektitasolla edesauttaa tilaajaa saamaan tarpeitaan paremmin tukevia tietomalleja ja informaatiota, kun tiedon tuottaja ei toimi "sokkona" väärien oletusten varassa.
¶ 4. Tietomallipohjaisen (BIM) suunnittelun ja rakentamisen hankinta
Tietomallipohjaisen suunnittelun ja rakentamisen hankintaa valmistelevaa tahoa tulee ohjeistaa:
- varmistamaan, että kaikki oleellinen olemassa oleva informaatio on käytettävissä hankintaa varten
- määrittämään hankkeelle vaatimukset käyttötapausten pohjalta sekä ymmärtämään informaatiovaatimusten eri tasot (OIR, AIR, PIR, EIR)
- varmistamaan riittävä tietomallinnuksen ja tiedonhallinnan osaaminen hankintaan ryhtyvässä organisaatiossa
- kuvaamaan hankintaan; miten tietomallipohjainen prosessi toimii hankkeessa käytännössä ja miten yhteinen tietoympäristö (CDE) tukee tätä
- ennen kaikkea varmistumaan siitä, että tietää, mitä on tilaamassa
- informaatiomallinnuksen toteutussuunnitelman (BEP) alustaminen.
¶ 5. Informaatiovaatimusten määrittely
Alla luetellut ovat vaatimuksia informaatiosta ja informaatiolle
- OIR – organisatoriset informaatiovaatimukset
- AIR – omaisuuskohteen informaatiovaatimukset
- PIR – projektin informaatiovaatimukset
- EIR – toimeksiantajan informaatiovaihdon vaatimukset
- Vaatimukset muihin käyttötarkoituksiin (esim. viranomaisvaatimukset)
Taustalla ISO 19650 –standardisarja:
Organization and digitization of information about buildings and civil engineering works, including building information modelling (BIM) — Information management using building information modelling
(7).jpg)
¶ 5.1 OIR – organisatoriset informaatiovaatimukset
.jpg)
Organisatoriset informaatiovaatimukset = Informaatiovaatimukset, joita tarvitaan tilaajaorganisaation korkean tason strategisten, taktisten ja operatiivisten tavoitteiden saavuttamiseksi
- Liiketoimintaa ja sen johtamista palveleva informaatio
- Omaisuussalkun informaatiovaatimukset → Tulee voida osoittaa, että omaisuussalkku kokonaisuutena tuottaa arvoa organisaatiolle
Mitä OIR tarkoittaa yhtenäisen tietomallintamisen tilaajaohjeen viitekehyksessä?
Tässä kuvataan ylätason liiketoimintaan liittyviä informaatiovaatimuksia.
Yhtenäisen tietomallintamisen (BIM) tilaajaohjeen jatkokehityksessä huomioitavaa, pohdittava kuuluvatko nämä osaksi toimeksiantojen informaatiovaatimuksia:
YHTEISTÄ TOIMIALOILLE
- Kaikkia rakentamisen toimialoja koskevat lainsäädännölliset ilmasto- ja ympäristövelvoitteet
- Muut laissa säädetyt digitaalisia toimintatapoja koskevat velvoitteet (Ryhti, rakentamislaki, alueidenkäyttölaki)
- Yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaiset velvoitteet
- EU-taksonomian mukaiset raportointivelvoitteet
- Kustannustieto
- Päästötieto
- Hankintaketjujen vastuullisuuden osoittaminen (esim. Venäjä-kytkökset)
VAIN HANKEVAIHEKOHTAISIA (suunnittelu vs. rakentaminen)
- Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot KSE - asettaako informaatiovaatimuksia?
- Rakennusurakan yleiset sopimusehdot YSE - asettaako informaatiovaatimuksia?
VAIN ORGANISAATIOKOHTAISIA
- Toiminnanohjausprosessien edellyttämät
- Organisaation strategian mukaisen tietyn sertifikaatin saavuttamista tukeva informaatio
- Organisaation muut liiketoimintaa ja sen johtamista palveleva informaatio
VAIN HANKEKOHTAISIA
- Ei tällä tasolla
Esimerkkinä kaikille toimialoille yhteinen OIR-tason vaatimus:
- Tiedot energiankulutuksesta, kuten päästötiedot, joilla tuetaan organisaation ilmasto- ja hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamisen tai kehittymisen arviointia.
Jatkoselvitykseen tilaajaohjeen B-osan projektityöhön:
- Miten tilaajan tulisi esittää OIR informaatiomallinnuksen viitekehyksessä? Miten tämän tulisi näkyä toteutuksen hankintavaiheessa ja hankinnan valmistelussa?
- Mitä käyttötapauksia organisaatiotasolla on projekteissa tuotettavalle informaatiolle?
¶ 5.2 AIR – omaisuuskohteen informaatiovaatimukset
(2).jpg)
Omaisuuskohteen informaatiovaatimukset = Informaatiovaatimukset, jotka esittävät tietojen tuottamiseen liittyviä johtamis-, kaupallisia ja teknisiä näkökohtia, suhteessa omaisuuskohteen käyttöön.
Sisältää omaisuuskohteesta tarvittavan liikkeenjohdon toimintaa sekä kaupallisia ja teknisiä näkökohtia tukevan informaation.
Syntyy omaisuuskohteen käyttö- ja ylläpitovaiheen informaatiotarpeista.
Esimerkkinä kaikille toimialoille yhteinen AIR-tason vaatimus:
- Omaisuuskohteen huoltokirjaan tai ylläpidon toiminnanohjaukseen tarvittava tekninen informaatio itse omaisuuskohteesta ja sen ylläpidosta
Mitä AIR tarkoittaa yhtenäisen tietomallintamisen tilaajaohjeen viitekehyksessä?
Yleinen vaatimustaso
Kuvaus informaatiovaatimuksista hankkeen toteumamallia ja käyttöaikaa varten.
Kuvaus siitä millaisia ominaisuusjoukkoja, ominaisuustietoja ja informaatiota objekteilla tulee olla kohteen käyttöä ja kunnossapitoa varten.
Yhtenäisen tietomallintamisen (BIM) tilaajaohjeen jatkokehityksessä huomioitavaa, pohdittava kuuluvatko nämä osaksi toimeksiantojen informaatiovaatimuksia:
YHTEISTÄ TOIMIALOILLE
- buildingSMART Data Dictionary (bSDD) -kirjastoon rakennetun ympäristön eri omaisuuskohteille määriteltyjen ominaisuustietojoukkojen hyödyntäminen informaatiotoimituksissa ja tuottamisessa.
- Vaatimus saman maantieteellisen koordinaatiston käytöstä. Kaupunkitoimialan tarpeita palvelee parhaiten, kun sekä infran että talon omaisuuskohteiden informaatiomallit (AIM) on tarkasteltavissa samassa kaupunkimallinäkymässä.
- Vaatimus elinkaaren eri vaiheiden tietorakenteiden yhdenmukaistamisesta niiltä osin kuin se on mahdollista informaation siirron edellytysten parantamiseksi.
- Omaisuuskohteen huoltokirjaan tai ylläpidon toiminnanohjaukseen tarvittava tekninen informaatio itse omaisuuskohteesta ja sen ylläpidosta
VAIN TOIMIALAKOHTAISIA
- Omaisuuskohteen käyttötarkoitukset, käyttötapaukset ja käyttötapauskuvaukset
VAIN HANKEVAIHEKOHTAISIA (suunnittelu vs. rakentaminen)
VAIN ORGANISAATIOKOHTAISIA
- Vaatimus bSDD-kirjastoon vietyjen organisaatiokohtaisten ominaisuustietojoukkojen (PropertySet) hyödyntämisestä. Käytettävistä määrityksistä tulee sopia ennen kuin bSDD:n käyttöä voidaan projekteissa vaatia.
VAIN HANKEKOHTAISIA
Jatkoselvitykseen tilaajaohjeen B-osan projektityöhön:
- Mitä käyttötapauksia ja niistä johdettuja informaatiovaatimuksia omaisuuskohteen käyttö- ja ylläpitovaiheen informaatiotarpeista syntyy?
- Mitä AIR tarkoittaa informaatiomallinnuksen viitekehyksessä? Miten tämän tulisi näkyä toteutuksen hankintavaiheessa ja hankinnan valmistelussa?
¶ 5.3 PIR – projektin informaatiovaatimukset
(1).jpg)
Projektin informaatiovaatimukset (PIR) suhteessa omaisuuskohteen toteuttamiseen kuvaavat informaation, jota tarvitaan vastaaman tai informoimaan toimeksiantajaa ylätason strategisista tavoitteista liittyen rakennetun omaisuuskohteen projektiin. Projektin informaatiovaatimukset kerätään sekä projektin, että omaisuuskohteen hallinnan prosesseista.
Jokaiseen projektin päätöksentekopisteeseen on laadittava informaatiovaatimukset.
Toistuvasti tilaavat voivat kehittää yleisen projektin informaatiovaatimusten (PIR) joukon, jota he voivat käyttää muutettuna tai muuttamattomana kaikissa projekteissaan.
Projektin informaatiovaatimukset (PIR) on toimeksiantajan dokumentaatio tiedoista ja informaatiosta, joita tarvitaan keskeisten päätösten tekemiseen tietyin aikavälein hankkeen elinkaaren aikana
Kuvaus hankkeen informaation käyttötarkoituksista, joka huomioi toimialan sekä hankkeen laajuuden ja muut erityispiirteet
Informaatiovaatimuksien lisäksi kuvataan myös siihen liittyvä vastuunjako
Ammattimaisilla tilaajilla projektin informaation käyttötarkoitukset ja niihin liittyvät käyttötapaukset sekä informaatiovaatimukset voivat toistua muuttumattomina hankkeesta toiseen, toteutusmuodon ja sen vaatimusten mukaan.
Kuvaamalla hankkeen toteutusvaiheen informaation ja tiedonvaihdon vaatimukset:
- Toimeksisaaja ymmärtää informaation käyttötarkoitukset ja hankevaihekohtaiset käyttötapaukset projektin eri vaiheissa
- Toimeksisaaja ymmärtää mistä informaatiokoosteista informaatiovaatimukset koostuu
- Toimeksisaaja ymmärtää hankkeella käytettävät nimikkeistöt; kansallisella ja hankekohtaisella tasolla
- Toimeksiantaja mahdollistaa ja määrittää toimintatavat hallitulle tiedonvaihdolle ja yhteensovitukselle (CDE)
- Toimitustiimin osapuolet ymmärtävät minkä tiedon tuottamisesta kukin osapuoli on vastuussa (RACI)
Mitä PIR tarkoittaa yhtenäisen tietomallintamisen tilaajaohjeen viitekehyksessä?
- Projektikohtainen vaatimustaso
- Kuvaus informaatiovaatimuksista hankkeen toteutusta varten.
- Kuvaus informaatiovaatimusten perusteella toteutettavista käyttötarkoituksista.
- Kuvaus siitä millaisia ominaisuusjoukkoja, ominaisuustietoja ja informaatiota objekteilla tulee olla kohteen toteutusta varten.
- Kuvaus siitä, missä hankkeen vaiheessa mitäkin informaatiota tarvitaan.
- Vastuunjakomatriisi, minkä informaation tuottamisesta kukin osapuoli on vastuussa.
Yhtenäisen tietomallintamisen (BIM) tilaajaohjeen jatkokehityksessä huomioitavaa, pohdittava kuuluvatko nämä osaksi toimeksiantojen informaatiovaatimuksia:
YHTEISTÄ TOIMIALOILLE
- Vaatimukset projektin yhteisen tietoympäristön (CDE) edellyttämään prosessiin toteutusvaiheessa
- Projektissa noudatettavat vastuut informaatiomallinnuksen osalta. Vastuujakomääritykseen voidaan antaa suosituksia ylätasolla (esim. ISO 19650 viitaten, joskin vastuut voivat hyvin vaihdella aina jopa hankekohtaisesti.)
VAIN TOIMIALAKOHTAISIA
- Nimikkeistöt. Projektin A-osassa toteutetun kyselytutkimuksen mukaan nimikkeistöt tulisi pitää toimialakohtaisina. Vastaajista 52% piti Talo2000-nimikkeistöä ja 45% InfraBIM-nimikkeistöä oletuksena. Vastauksista voidaan päätellä, että nimikkeistöt nähdään tässä ajanhetkessä järkeväksi pitää erillisinä.
- Infran tietomallihankkeen aineistojen suositeltava pätevyysjärjestys voidaan asettaa seuraavasti: 1. työ- ja tietomalliselostukset 2. tietomallit 3. luettelot 4. piirustukset.
Jatkoselvitykseen tilaajaohjeen B-osan projektityöhön:
- Suosituksena on, että B-osassa toteutetaan mallipohjat ja esimerkit kyseisten vaatimusten tuottamiseksi.
¶ 5.4 EIR – toimeksiantajan informaatiovaihdon vaatimukset
(3).jpg)
Informaation vaihdon vaatimuksissa (EIR) esitetään projekti-informaation tarvittavat liikkeenjohdolliset, kaupalliset ja tekniset näkökohdat suhteessa toimeksiantoon. Liikkeenjohdollisten ja kaupallisten näkökohtien on sisällettävä tiedonhallinnan standardit ja tuottamismenetelmät sekä menettelytavat, joita toimitustiimin on käytettävä.
Informaation vaihdon vaatimusten (EIR) teknisissä näkökohdissa olisi määriteltävä ne informaation yksityiskohdat, joita tarvitaan vastaamaan projektin informaatiovaatimuksiin (PIR). Nämä vaatimukset olisi esitettävä siten, että ne ovat sisällytettävä projektiin liittyviin toimeksiantoihin. Informaation vaihdon vaatimusten (EIR) olisi yleensä oltava joidenkin tai kaikkien projektin vaiheiden valmistumiseen liittyvien käynnistävien herätteiden mukaisia.
Informaation vaihdon vaatimusten (EIR) olisi tunnistettava toimeksiannoissa. Etenkin vastaavan toimeksisaajan saamat informaation vaihdon vaatimukset (EIR) voidaan jakaa osiin ja siirtää hänen omiin toimeksiantoihinsa ja edelleen toimitusketjuun. Toimeksisaajan saamat informaation vaihdon vaatimukset (EIR), mukaan lukien vastaavan toimeksisaajan informaatiovaatimukset, voidaan lisätä voidaan siirtää heidän omille toimeksisaajilleen, erityisesti , kun informaation vaihto on tarpeellista toimitustiimissä ja tätä informaatiota ei vaihdeta toimeksiantajan kanssa.
Projektissa voi olla useita erilaisia toimeksiantoja. Näiden toimeksiantojen informaation vaihdon vaatimusten (EIR) Olisi muodostettava yhtenäinen ja koordinoitu informaatiovaatimusten joukko, joka on riittävä täyttämään kaikki projektin informaatiovaatimukset (PIR).
Tiedonvaihdon ja yhteensovituksen toimintatapa CDE:tä hyödyntäen
Määritetään yksityiskohtaiset informaatiovaatimukset, joilla vastataan projektin informaatiovaatimuksiin, siten että ne ovat sisällytettävissä projektin toimeksiantoihin (roolit ja vastuut). Toimeksiantoja voi olla useita ja niitä voidaan jakaa edelleen osiin.
Kuvaamalla informaatiovaihdon vaatimukset, toimeksiantaja pyrkii varmistamaan, että
- Toimeksisaaja ymmärtää hankkeen toteutusvaiheen informaatiovaatimukset
- Toimeksisaaja ymmärtää omaisuuskohteen informaatiovaatimukset
- Toimeksiantaja mahdollistaa ja määrittää toimintatavat hallitulle tiedonvaihdolle ja yhteensovitukselle
Mitä EIR tarkoittaa yhtenäisen tietomallintamisen tilaajaohjeen viitekehyksessä?
- Hankekohtainen vaatimustaso, joka kokoaa OIR / AIR / PIR vaatimukset yhdeksi ehjäksi kokonaisuudeksi.
- Tätä vaatimustasoa vasten toimeksisaaja toteuttaa informaatiomallinnuksen toteutussuunnitelman.
Yhtenäisen tietomallintamisen (BIM) tilaajaohjeen jatkokehityksessä huomioitavaa, pohdittava kuuluvatko nämä osaksi toimeksiantojen informaatiovaatimuksia:
YHTEISTÄ TOIMIALOILLE
- Tilaajan tulee määrittää informaation vaihdon vaatimukset aina tiettyä käyttötarkoitusta tai käyttötapausta vasten Level of Information Need -konseptin mukaisesti.
- LOIN arvioinnin perusteella määritetään kutakin käyttötapausta parhaiten palveleva tiedonsiirtomenetelmä. Esimerkiksi tietomallinnuksen viitekehyksessä tapauksessa, jossa omaisuuskohteesta tarvitaan suuri määrä erilaista informaatiota eri käyttötarkoituksiin, tulee usein kyseeseen IFC-tiedonsiirtostandardi.
- Tietomallintamisen roolit ja vastuut + vastuunjakotaulukko
- Toimintatavat ja tietomallintamisen periaatteet (yhteistoiminta, kokouskäytännöt, tietomallien julkaisu ja laadunvarmistus, vaiheilmoitus, aikataulutus
- Tiedon tuotannon periaatteet ja ohjeet hankevaiheittain (lähtötiedot, dokumentointi, suunnittelu, rakentaminen, vastaanotto, käyttö ja ylläpito)
- Tietomallintamisen käytännöt (tuotettavat tietomallit, koordinaatisto, kerrokset/lohkot/osamallit, tietomallien nimeäminen, tiedostomuodot
- Yhdistelmämallit ja mallinnusympäristöt (toimijakohtaiset/suunnitteluryhmä/urakoitsija)
- Ohjelmistot, laitteet ja palvelut
- Tietoympäristö (projektipankki) ja tallennuskäytännöt
- Käytön ja ylläpidon aikaiset ohjelmistot ja järjestelmät
VAIN TOIMIALAKOHTAISIA
- Nimikkeistöt. Projektin A-osassa toteutetun kyselytutkimuksen mukaan nimikkeistöt tulisi pitää toimialakohtaisina. Vastaajista 52% piti Talo2000-nimikkeistöä ja 45% InfraBIM-nimikkeistöä oletuksena. Vastauksista voidaan päätellä, että nimikkeistöt nähdään tässä ajanhetkessä järkeväksi pitää erillisinä.
VAIN HANKEVAIHEKOHTAISIA
VAIN ORGANISAATIOKOHTAISIA
VAIN HANKEKOHTAISIA
Jatkoselvitykseen tilaajaohjeen B-osan projektityöhön:
- Suosituksena on, että B-osassa toteutetaan mallipohjat ja esimerkit kyseisten vaatimusten tuottamiseksi.
¶ 5.5 Vaatimukset muihin käyttötarkoituksiin
Toimeksiantajan informaatiovaatimusten (EIR) lisäksi hankkeelle kohdistuu viranomaisvaatimuksia, joihin on syytä viitata riittävällä tarkkuudella. (RAVA, RYHTI, kaupunkimallit, pelastuslaitokset ym.)
Toimeksiantajan tulee ottaa huomioon, että viranomaisella on omia pyrkimyksiä hankkeelle asetettujen vaatimusten tarkasteluihin digitaalisilla ja automaatioon perustuvilla ratkaisuilla ja nämä asettavat omia vaatimuksia toimeksiannon toteuttajalle.
Suosituksena on, että tilaajaohjeen B-osassa laaditaan valmiit kuvaukset vaatimuksista, joka huomioi hankkeen toimialan.
¶ 6. Informaatiovaihdon vaatimuksiin vastaaminen
Toimitustiimin informaatiomallinnuksen toteutussuunnitelma (BEP, BIM Execution Plan)
Toimitustiimin tehtäväkohtainen informaation toimitussuunnitelma (MIDP, Master Information Delivery Plan)
Tehtäväkohtainen informaation toimitussuunnitelma (TIDP, Task Information Delivery Plan)
Teettämällä kyseiset suunnitelmat toimeksisaajilla tilaaja pyrkii varmistamaan, että
- vastaava toimeksisaaja on ymmärtänyt tilaajan vaatimukset ja tarpeet
- vastaavalla toimeksisaajalla ja edelleen toimitustiimeillä on tarvittava osaaminen, tarvittavat menetelmät ja työkalut tilaajan vaatimusten ja tarpeiden täyttämiseksi
- vastaavalla toimeksisaajalla ja edelleen toimitustiimeillä on uskottava suunnitelma ja toimintatavat tehtävien täyttämiseksi
- suunnitelmien laajuus on suhteutettava hankkeen vaativuuteen
Suosituksena on, että B-osassa toteutetaan mallipohjat ja esimerkit kyseisten vaatimusten tuottamiseksi.
¶ 6.1 BEP – toimitustiimin informaatiomallinnuksen toteutussuunnitelma
(4).jpg)
Informaatiomallinnuksen toteutussuunnitelma (tietomallinnussuunnitelma, BEP) vastaa toimeksiantajan informaation vaihdon vaatimuksiin (EIR)
Suunnitelmassa kuvataan vastaavan toimeksisaajan ja toimitustiimien käyttämät menetelmät ja resurssit tietomallien ja informaation tuottamiseksi
Suunnitelma sisältää ainakin
- tiedonhallinnan vaatimat resurssit
- informaation vaihdon ajoitus, määrä ja rajaus
- informaation yhteensovitus muiden osapuolten kanssa
- suunnitelma vastaavan toimeksisaajan informaation vaihdon vaatimuksien siirtämisestä heidän omille toimeksisaajilleen
(= toimitustiimi)
¶ 6.2 MIDP – toimitustiimin informaation toimitussuunnitelman yhdistelmä
(5).jpg)
Vastaavan toimeksisaajan on koottava jokaiselta tehtävätiimiltä tehtäväkohtainen informaation toimitussuunnitelma (TIDP) tehtäväkohtaisten informaation toimitussuunnitelman yhdistelmän (MIDP) laatimista varten, jossa kuvataan aikataulutetut tuotokset ja määräpäivät.
Tällöin vastaavan toimeksisaajan on otettava huomioon
- yksityiskohtaisessa vastuunjakotaulukossa määrätyt vastuut
- tehtävätiimien välinen edeltävä tai riippuvuussuhteessa oleva informaatio
- aika, jonka vastaava toimeksisaaja tarvitsee informaatiomallin arviointiin ja valtuuttamiseen
- aika, jonka toimeksiantaja tarvitsee informaatiomallin arviointiin ja hyväksymiseen
¶ 6.3 TIDP – tehtäväkohtainen informaation toimitussuunnitelma
(6).jpg)
Jokaisen tehtävätiimin on luotava ja ylläpidettävä koko toimeksiannon ajan tehtäväkohtainen informaation toimitussuunnitelma (TIPD), joka sisältää tehtävätiimin informaatiokoosteiden luettelon ja toimittamisajankohdat.
Tällöin jokaisen tehtävätiimin on otettava huomioon:
- projektin informaation toimittamisen välitavoitteet
- omat vastuunsa yksityiskohtaisen vastuunjakotaulukon mukaisesti
- vastaavan toimeksisaajan informaatiovaatimukset
- yhteisten resurssien saatavuus toimitustiimissä
- aika, jonka tehtävätiimi tarvitsee informaation tuottamiseen (laatiminen, koordinointi, arviointi ja hyväksyminen)
¶ 7. Tietomallien toimitus
¶ 7.1 PIM – projektin informaatiomalli (toteutusvaihe)
(8).jpg)
PIM (Projektin Informaatiomalli) on keskeinen työkalu projektin toteutusvaiheessa, joka auttaa kaikkia osapuolia hallitsemaan ja jakamaan tietoa tehokkaasti. PIM koostuu joukosta jäsenneltyjä ja jäsentymättömiä informaatiokoosteita, jotka kattavat projektin eri vaiheet ja tarpeet. Informaatio voi olla geometrisia malleja, dokumentteja, videoita tai muita tiedostoja, jotka tallennetaan ja jaetaan projektin yhteisessä tietoympäristössä (Common Data Environment, CDE).
PIM auttaa projektitiimejä visualisoimaan kohteen ennen rakentamista, mikä mahdollistaa ongelmien havaitsemisen ja ratkaisemisen varhaisessa vaiheessa. Sitä käytetään tiedon aikatauluttamisessa (4D) ja kustannusten hallinnassa (5D). Malli toimii keskeisenä tiedonlähteenä kaikille projektiin osallistuville, kuten arkkitehdeille, insinööreille, rakennuttajille ja aliurakoitsijoille.
Rakennusprojektin alussa PIM otetaan käyttöön suunnittelun tueksi, auttaen suunnittelijoita näkemään rakennuksen kaikki osat 3D-muodossa ja tarkistamaan, että kohde voidaan toteuttaa. Rakennusvaiheessa PIM päivitetään rakennustyömaan edistymisen mukaisesti, mikä mahdollistaa reaaliaikaisen seurannan ja päätöksenteon.
PIM lisää läpinäkyvyyttä ja parantaa kommunikaatiota eri sidosryhmien välillä, vähentäen suunnitteluvirheitä ja rakennusaikaisia muutoksia. Kustannusten ja aikataulun hallinta tulee ennakoitavammaksi ja tehokkaammaksi.
PIM vaatii jatkuvaa päivittämistä ja kaikkien osapuolten sitoutumista tiedon ylläpitoon ja jakamiseen koko projektin elinkaaren ajan.
¶ 7.2 AIM – omaisuuskohteen informaatiomalli (käyttö- ja ylläpitovaihe)
(9).jpg)
AIM (Omaisuuskohteen Informaatiomalli) on keskeinen rakennusten ja infrastruktuurin käyttö- ja ylläpitovaiheessa, auttaen hallinnoimaan ja ylläpitämään kohdetta elinkaaren ajan. Se sisältää joukon jäsenneltyjä ja jäsentymättömiä informaatiokoosteita, kuten rakenteiden tiedot, käyttöohjeet, ylläpito-ohjeet ja varaosatiedot. Tarkoituksena on tukea omaisuuden hallintaa, ylläpitoa ja operatiivista tehokkuutta.
AIM mahdollistaa rakennusten ja infrastruktuurin, kuten teiden, siltojen ja vesijohtoverkostojen elinkaaren aikaisten kustannusten hallinnan ja ennustamisen. Sitä käytetään esimerkiksi ylläpitotoimien suunnittelussa ja toteutuksessa. Malli auttaa ymmärtämään ja hallitsemaan mm. energiankulutusta ja ylläpitotarpeita.
Rakennuksen tai infrastruktuuriprojektin valmistuttua osa PIM voidaan siirretään AIM. Tämä sisältää kaikki loppuasiakirjat, käyttö- ja ylläpito-ohjeet, jotka ovat tarpeen operatiivisessa vaiheessa. Kiinteistön- ja infrastruktuurihallinta käyttää AIM ylläpidon suunnitteluun. Esimerkiksi, kun ilmastointijärjestelmä tarvitsee huoltoa tai tie tarvitsee korjausta, AIM tarjoaa tarkan sijainnin, huoltohistorian ja huoltovaatimukset. AIM auttaa vähentämään ylläpitokustannuksia ennakoimalla ja ajoittamalla huoltotoimia optimaalisesti, edistäen resurssien tehokasta käyttöä ja vähentäen hukkaa.
AIM tehokas käyttö edellyttää huoltohenkilöstön koulutusta sekä selkeitä prosesseja ja vastuunjakoa tiedon hallinnassa. AIM integrointi olemassa oleviin tietojärjestelmiin ja liiketoimintaprosesseihin voi vaatia merkittäviä alkuinvestointeja ja organisaation sisäisten toimintatapojen muuttamista.
¶ 7.3 PIM ja AIM yhteenveto
Käyttötapausten avulla nähdään, että sekä PIM että AIM ovat elintärkeitä rakennetun ympäristön elinkaaren eri vaiheissa. PIM keskittyy rakennusprojektin suunnitteluun ja toteutukseen, kun taas AIM keskittyy käyttöön ja ylläpitoon sen valmistuttua.
PIM auttaa projektin aikana kommunikoimaan suunnitelmia selkeästi, hallitsemaan riskejä ja seuraamaan edistymistä, mikä johtaa aikataulussa pysymiseen ja kustannusten hallintaan. AIM tarjoaa tietopohjan, jonka avulla voidaan maksimoida omaisuuden arvoa pitkällä aikavälillä, varmistaen sen toimivuuden sekä tukea päätöksentekoa käytön aikana ja ylläpidossa.
Mallit vaikuttavat merkittävästi rakennusten ja infrastruktuurin elinkaaren kustannustehokkuuteen ja kestävyyteen ja niiden käyttö on olennainen osa rakennusalaa.
¶ Jatkotoimenpiteet ja yhtenäisen tilaajaohjeen B-osan ohjeistus
Jatkotoimenpiteet:
- B-osan perehdyttäminen lähtöaineistoon
- Termistön sopiminen: Miten kirjoittaa ohje yksiselitteisesti, tunnistettavin termein ja yhteneväisesti standardin kanssa
- Ohjeen formaatin valinta ja sisällöllinen tarkastelu
- Rinnakkaisten ohjeistusten ja vaatimusten tarkentamiset tunnistaminen
B-osan ohjeistus:
- Kokonaisuuden avaus laajemmin ohjeen yleistä osuuteen, hyödyntämällä standardin kaavioita
- Elinkaarivaiheiden ja eri tekniikka-alojen huomioiminen laajemmin
- Mirokaavio on piirrettävä muotoon, jonka voi liittää ohjeeseen
- Terminologia ja lyhenteet; käytettävät termit on määritettävä ja lyhenteet avattava käytännönläheisesti, jotta terminologiaa tuntematon ymmärtää sisällön ja käyttötarkoituksen
- Ohjeen rinnalla tehtävät ohjeistusten ja vaatimusten päivitykset, esitys RYTV-kokonaisuuteen tarvittavista muutoksista
- ISO 19650 -standardin osien 5 ja 6 huomioiminen
¶ Liiteet
Liitteet:
Oheismateriaalit: